Colliet ovat auttaneet Skotlannin lammaspaimenia jo lukuisia vuosisatoja, mutta rodun alkuperä on Collieyhdistyksen sivujen mukaan mysteeri. Collien suosio kasvoi kuningatar Victorian innostuksen myötä kyseistä koirarotua kohtaan. Colliet esiintyivät koiranäyttelyssä Birminghamissa ensimmäistä kertaa vuonna 1860, ja näyttelyssä esiintyneet koirat ovat pääosin kaikkien collieiden esi-isiä. Jo vuonna 1871 Birminghamin koiranäyttelyssä pitkä- ja lyhytkarvainen collie luokiteltiin eri roduiksi. Nimiensä mukaisesti toisen rodun karva on pidempi kuin toisella.Vaikka colliekanta on suurin Englannissa ja Yhdysvalloissa, rotu on levinnyt maailman moneen kolkkaan. 1990-luvulla rotua vietiin Englannista Yhdysvaltoihin suuria määriä, mutta sittemmin vientimäärä on ollut vähäisempi. Sileäkarvaisten collieiden määrä Suomessa on jopa maailmanlaajuisesti merkittävä. Ensimmäinen pitkäkarvainen collie tuotiin Suomeen vuonna 1889 ja rotu esiintyi Suomen Kennelklubin näyttelyssä Helsingissä vuonna 1891.Pitkäkarvaisista collieista Suomessa löytyy vieläkin Klaudia Sundbergin von Durchwald koiria. Sundberg aloitti kasvatustyönsä vuonna 1946 tuomalla huippukoiria Englannista. Koirien suosio kasvoi 1990-luvulle asti ja myös Ruotsista alettiin tuoda runsaasti kyseistä rotua. 1990-luvulla rodun suosio kuitenkin laski, ja näihin aikoihin koiria tuotiin jo monesta muustakin maasta, kuten Brasiliasta ja Tšekkoslovakiasta.Ensimmäinen lyhytkarvainen collie tuotettiin vuonna 1976 Ruotsista ja sama omistaja sai koiran myös Englannista pari vuotta myöhemmin. Ei ole siis ihmekään, että Suomeen tuodaan vuosittain jalostusmateriaalia etenkin Ruotsista ja Englannissa. Suomen lyhytkarvaisten collieiden kanta perustuu pääosin juuri englantilaisiin ja ruotsalaisiin rotulinjoihin.